Suomessa kotitalouksien suositellaan pystyvän selviytymään itsenäisesti vähintään 72 tuntia eli kolme vuorokautta häiriötilanteessa. Tämä ei tarkoita bunkkerin rakentamista tai paniikkiostoksia. Se tarkoittaa tavallista kotivaraa: vettä, ruokaa, lääkkeitä, valoa, viestintävälineitä ja suunnitelmaa tilanteeseen, jossa sähkö, vesi, kaupat tai tietoliikenne eivät toimi normaalisti.

Suomi.fi:n varautumisohjeissa korostetaan rauhallisuutta, viranomaisviestinnän seuraamista ja sitä, että kotivaran pitäisi koostua tuotteista, joita muutenkin käytät. Varautuminen toimii parhaiten, kun se on osa arkea eikä erillinen varasto, joka unohtuu vuosiksi kaappiin.

Miksi juuri 72 tuntia?

Kolmen vuorokauden suositus antaa viranomaisille aikaa saada tilanne hallintaan ja auttaa niitä, jotka tarvitsevat tukea eniten. Häiriö voi olla paikallinen tai laaja: pitkä sähkökatko, vesihuollon ongelma, myrsky, tietoliikennekatkos, tulva, vaarallisen aineen onnettomuus tai muu poikkeava tilanne.

Jos pystyt varautumaan pidemmäksi aikaa ilman kohtuutonta vaivaa, siitä voi olla hyötyä. Viranomaisten vähimmäisajatus on kuitenkin, että jokainen kotitalous pyrkii selviämään ainakin ensimmäisistä kolmesta vuorokaudesta.

Paljonko vettä tarvitaan?

Vesi on tärkein yksittäinen varautumistarvike. Tarvitset juomavettä, mutta myös vettä ruoanlaittoon ja perushygieniaan. Kotitalouden tarpeet riippuvat henkilömäärästä, iästä, terveydestä ja siitä, onko mukana lemmikkejä.

Pidä osa vedestä helposti käytettävissä ja varmista, että sinulla on puhtaita astioita veden säilyttämiseen. Jos viranomaiset antavat keittokehotuksen tai muun veden käyttöä koskevan ohjeen, noudata sitä täsmällisesti.

Millaista ruokaa kotivaraan?

Valitse ruokia, joita kotitalous muutenkin syö ja jotka säilyvät ilman jääkaappia tai pakastinta. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi säilykkeet, näkkileipä, puurohiutaleet, pähkinät, kuivatut hedelmät, valmisateriat, pitkäkestoiset maitotuotteet tai kasvijuomat sekä muut helposti valmistettavat tuotteet.

Muista vauvat, erityisruokavaliot ja lemmikit. Kotivaran idea ei ole ostaa tuntemattomia tuotteita hätävaraksi, vaan kierrättää niitä normaalissa käytössä ja täydentää tilalle uusia.

Entä jos sähkö katkeaa?

Sähkökatko vaikuttaa nopeasti valaistukseen, ruoan säilytykseen, ruoanlaittoon, lämmitykseen, mobiiliverkkoihin ja maksamiseen. Pidä taskulamppu, varaparistoja ja ladattu varavirtalähde saatavilla.

Jos käytät retkikeitintä tai muuta polttoaineella toimivaa laitetta, noudata valmistajan turvallisuusohjeita. Älä käytä sisätiloissa laitetta, jota ei ole tarkoitettu sisäkäyttöön, koska häkä ja paloriski voivat olla hengenvaarallisia.

Miten saat tietoa, jos internet ei toimi?

Pidä puhelin ladattuna ja lataa viranomaisten suosittelemiin palveluihin liittyvät sovellukset etukäteen. Pitkässä häiriössä myös mobiiliverkot voivat kuormittua tai menettää varavoimaa.

Paristokäyttöinen radio voi olla hyödyllinen. Tallenna tärkeät puhelinnumerot myös paperille, koska kontaktit eivät auta, jos puhelin ei käynnisty.

Tarvitsetko käteistä?

Pieni määrä käteistä voi auttaa, jos korttimaksaminen tai verkkopankki ei toimi. Tarkoitus ei ole säilyttää suuria summia kotona, vaan varautua tilanteeseen, jossa maksujärjestelmät ovat hetken poissa käytöstä.

Pidä rahat turvallisessa paikassa ja suhteuta määrä oman kotitalouden tavanomaisiin muutaman päivän menoihin.

Lääkkeet ja terveyteen liittyvät tarpeet

Jos käytät välttämättömiä reseptilääkkeitä, huolehdi siitä, etteivät ne pääse loppumaan aivan viimeiseen annokseen. Säilytä lääkkeet ohjeiden mukaisesti ja tarkista päiväykset.

Kotivaraan kuuluu myös ensiaputarvikkeita, hygieniatuotteita ja henkilökohtaisia apuvälineitä. Jos kotitaloudessa on henkilö, joka tarvitsee sähköllä toimivaa lääkinnällistä laitetta, tee varasuunnitelma hyvissä ajoin.

Mitä jos viranomaiset kehottavat suojautumaan sisälle?

Suomi.fi ohjeistaa siirtymään sisätiloihin, seuraamaan viranomaisten varoituksia ja sulkemaan tarvittaessa ilmanvaihdon, ovet, ikkunat ja muut ulkoilman reitit. Tällainen ohje voi liittyä esimerkiksi vaaralliseen savuun, kemikaaliin, suureen tulipaloon tai muuhun ulkoilman vaaraan.

Älä tee lisätoimia huhujen perusteella. Viranomaiset kertovat, milloin ilmanvaihto pitää sulkea ja milloin suojautuminen voidaan lopettaa.

Säteilyvaara tai sotilaallinen kriisi: tärkein sääntö

Jos kyse on säteilyvaarasta, sotilaallisesta kriisistä tai muusta vakavasta turvallisuustilanteesta, seuraa vain virallisia ohjeita. Älä ota joditabletteja varmuuden vuoksi ilman viranomaiskehotusta. Älä myöskään lähde omin päin liikkeelle, jos viranomaiset käskevät suojautua sisälle.

Varautumisen tarkoitus on antaa sinulle aikaa toimia oikein, ei lietsoa pelkoa.

Mitä asiakirjoja kannattaa pitää saatavilla?

Pidä tärkeät henkilötiedot, vakuutustiedot, lääkityslista ja läheisten yhteystiedot järjestyksessä. Digitaalinen kopio voi olla hyödyllinen, mutta kaikkea ei kannata säilyttää vain pilvessä.

Voit tehdä myös yksinkertaisen paperisen listan siitä, kenelle soitetaan, minne perhe kokoontuu ja kuka auttaa lapsia, ikääntyneitä tai lemmikkejä, jos yhteydet katkeavat.

72 tunnin käytännön tarkistuslista

  1. Juoma- ja ruoanlaittovettä vähintään muutamaksi päiväksi.
  2. Säilyvää ruokaa koko kotitaloudelle.
  3. Tarvittavat lääkkeet ja ensiaputarvikkeet.
  4. Taskulamppu, paristoja ja varavirtalähde.
  5. Paristokäyttöinen radio tai muu tapa seurata viranomaistiedotusta.
  6. Hygieniatarvikkeita ja roskapusseja.
  7. Pieni määrä käteistä.
  8. Tärkeät numerot ja suunnitelma paperilla.
  9. Lemmikkien ruoka ja tarvittavat tarvikkeet.

Mitä ei kannata tehdä?

Älä hamstraa. Suomi.fi muistuttaa, että kohtuuttomat ostokset häiritsevät kauppojen toimintaa ja voivat vaikeuttaa muiden mahdollisuutta saada välttämättömiä tuotteita. Älä myöskään odota kriisiin asti ennen kuin mietit suunnitelmaa.

Paras kotivara on huomaamaton: se on olemassa, tuotteet kiertävät normaalissa käytössä ja koko perhe tietää, missä tärkeät asiat ovat.

Miten aloittaa tänään?

Aloita yhdestä laatikosta tai hyllystä. Tarkista vesi, ruoka, lääkkeet, taskulamput, akut ja yhteystiedot. Täydennä puutteita vähitellen. Käy suunnitelma läpi lasten ja muiden kotitalouden jäsenten kanssa niin, että kaikki tietävät, mitä tehdä ilman paniikkia.

Mitä kerrostalossa asuvan kannattaa tarkistaa?

Kerrostalossa varautuminen ei ole vain oman asunnon asia. Selvitä, missä taloyhtiön väestönsuoja sijaitsee, kuka vastaa sen käyttöönotosta ja miten asukkaille tiedotetaan häiriössä. Suomi.fi muistuttaa, että taloyhtiöllä tulee olla ajantasainen pelastussuunnitelma ja että asukkaiden on hyvä tuntea omat tehtävänsä.

Jos hissi ei toimi sähkökatkon aikana, liikkumisrajoitteinen henkilö voi tarvita etukäteen sovittua apua. Mieti myös, miten ulko-ovet, sähköiset lukot, autotallin ovet ja ilmanvaihto käyttäytyvät sähkökatkossa.

Miten varaudut, jos puhelinverkko ruuhkautuu?

Vältä turhia puheluita laajassa häiriössä ja käytä tekstiviestejä, jos viranomaiset niin ohjeistavat. Sopikaa perheen kanssa yksi yhteyshenkilö ja tapaamispaikka etukäteen. Kirjoita tärkeät numerot paperille ja pidä puhelimen virransäästötila mielessä.

Jos sinulla on auto, pidä polttoaine- tai akkutasossa kohtuullinen varmuusvara. Häiriötilanteessa kaikki lataus- tai tankkauspisteet eivät välttämättä toimi normaalisti.

Entä jos kotona on pieniä lapsia, ikääntyneitä tai lemmikkejä?

Yleinen tarkistuslista ei riitä kaikille. Vauvoille tarvitaan korviketta, vaippoja ja mahdollisesti erityistä ruokaa. Ikääntyneellä voi olla lääkkeitä, kuulolaitteen paristoja tai liikkumisen apuvälineitä, joiden toiminta pitää varmistaa myös sähkökatkossa. Lemmikeille tarvitaan vettä, ruokaa, lääkkeitä ja kuljetusväline.

Jos joku tarvitsee päivittäistä kotihoitoa tai muuta ulkopuolista apua, sopikaa etukäteen, miten toimitaan, jos palvelu viivästyy tai yhteydet eivät toimi. Kirjoita tärkeät terveystiedot ja lääkitys paperille, jotta ne ovat saatavilla myös silloin, kun puhelimesta loppuu virta.

Lähteet: Suomi.fi: varautuminen, kotivara ja toiminta häiriötilanteissa sekä Suomi.fi:n varautumisen tarkistuslista. Lisää arjen oppaita löydät osiosta Elämä.