Mitä ulkoministeriö ilmoitti

Suomen ulkoministeriö kertoi 13. lokakuuta 2026, että sen uusi UMAI-tekoälyavustaja on otettu käyttöön ensimmäisille pilottikäyttäjille. Ratkaisu toimii turvalliseksi suunnitellussa ympäristössä, jossa voidaan käsitellä myös kansallisesti turvaluokiteltua TL IV -tietoa. Samalla ministeriö osallistuu Valtorin kanssa koko valtionhallintoon tarkoitetun yhteisen turvallisen tekoälyalustan kehittämiseen. Uutinen kertoo käytännön kokeilusta ja yhteisen infrastruktuurin rakentamisesta, ei siitä, että kaikki suomalaiset voisivat nyt käyttää sisäistä viranomaistyökalua.

Mikä UMAI on

UMAI on virkamiestyötä tukeva tekoälyavustaja. Sen tavoitteena on auttaa asiantuntijoita hyödyntämään tekoälyn ominaisuuksia sellaisessa toimintaympäristössä, jossa tietoturva ja hallittu käyttö ovat olennaisia. Avustaja ei ole itsenäinen ulkopoliittinen päätöksentekijä eikä korvaa virkamiesten vastuuta. Julkisuudessa annettu tieto ei myöskään oikeuta olettamaan, että järjestelmän tarkka malliteknologia, integraatiot tai kaikki toiminnallisuudet olisi julkaistu. Hyötyjä arvioidaan vasta käyttökokemusten ja oikeiden tehtävien perusteella.

Miksi turvaluokiteltu tieto on erityinen asia

Viranomaisilla voi olla tietoa, jonka paljastuminen aiheuttaisi haittaa valtion turvallisuudelle tai muille suojattaville eduille. Tällaisen tiedon käsittelylle asetetaan tavallisia kuluttajapalveluita tiukempia vaatimuksia. UMAI-ratkaisun ilmoitetaan tukevan kansallisesti turvaluokitellun TL IV -tiedon käsittelyä suunnitellussa ympäristössä. Se ei tarkoita, että kaikkia salassapito- ja turvallisuusluokkia voisi käsitellä ilman erillisiä rajoituksia. Jokaisen tiedon käytön on perustuttava organisaation toimivaltaan, luokitukseen ja ohjeisiin.

Miten tämä eroaa tavallisesta chatbotista

Kuluttajille suunnattua tekoälypalvelua käytetään usein suoraan verkkoselaimessa tai puhelimessa. Sen tietojen säilytys, käsittelyalue ja pääsynhallinta eivät välttämättä vastaa viranomaisten vaatimuksia. UMAI on sen sijaan rakennettu hallittuun käyttöympäristöön tietoturvallisen virkamiestyön tarpeita varten. Ratkaisun arvo ei siis välttämättä ole näyttävä käyttöliittymä tai suuri kielimalli vaan se, että käyttöoikeudet, tietojen käsittely ja organisaation turvallisuusvaatimukset sovitetaan yhteen.

Miksi pilottivaihe on tärkeä

Ensimmäisen käyttäjäryhmän tehtävä on tuottaa tietoa siitä, millaisiin työprosesseihin tekoäly soveltuu ja missä sen käyttöä pitää rajata. Järjestelmä voi antaa hyödyllisiä luonnoksia tai yhteenvetoja, mutta sen vastauksissa voi silti olla puutteita. Asiantuntijan on varmistettava olennaiset väitteet ja arvioitava, voidaanko tuotettua tekstiä käyttää virallisessa asiakirjassa. Pilotti auttaa samalla tunnistamaan koulutustarpeita, käyttöliittymän ongelmia ja tietoturvaan liittyviä kysymyksiä ennen laajempaa käyttöä.

Valtorin rooli kehityksessä

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori osallistuu ulkoministeriön kanssa valtionhallinnon yhteisen turvallisen tekoälyalustan kehittämiseen. Yhteinen alusta voi vähentää tarvetta rakentaa samaa perusteknologiaa erikseen joka virastossa. Se edellyttää kuitenkin sopivia vastuita, rajapintoja ja käyttöoikeuksia. Julkaisu ei vahvista, että valmis alusta olisi jo jokaisen kunnan, hyvinvointialueen tai valtion viraston käytössä. Tähän tarvitaan erillisiä käyttöönottopäätöksiä ja käytännön toteutusta.

Voiko tekoäly tehdä viranomaispäätöksiä

Viranomaispäätöksiä tehdään lakien ja hallinnollisten menettelyjen perusteella. Tekoälyavustaja voi tukea tiedon käsittelyä tai valmistelua, mutta se ei itsessään siirrä julkista toimivaltaa koneelle. Ihmisellä on oltava mahdollisuus tarkistaa päätöksen perusteet ja puuttua virheisiin. Erityisen tärkeää tämä on asioissa, joilla on merkittäviä oikeudellisia seurauksia. Ministeriön pilottia ei tule kuvata järjestelmänä, joka automaattisesti päättää viisumeista, turvallisuusasioista tai kansalaisten oikeuksista.

Miten tietovuotojen riskiä pyritään vähentämään

Tekoälyjärjestelmä on arvioitava koko käyttöketjun kannalta: kuka saa syöttää tietoja, kuka näkee tulokset ja missä aineistoa käsitellään. Turvallinen ympäristö ei yksin poista inhimillisten virheiden mahdollisuutta. Käyttäjien koulutus, lokitiedot, käyttöoikeuksien rajaaminen ja poikkeamien käsittely ovat tärkeitä. Ulkoministeriön ilmoitus kuvaa ratkaisua turvalliseksi TL IV -ympäristöksi, mutta ei julkaise jokaista teknistä suojamekanismia. Sellaisia yksityiskohtia ei pidä arvailla tai esittää vahvistettuina.

Miten virkamies voi hyötyä työkalusta

Tekoäly voi esimerkiksi auttaa asiantuntijaa hahmottamaan pitkää tekstiä, vertailemaan dokumenttien rakenteita tai muotoilemaan alustavan luonnoksen. Todelliset käyttötavat on kuitenkin varmistettava kyseisen organisaation hyväksytyistä ohjeista. Joissakin tehtävissä voi olla turvallisempaa olla käyttämättä tekoälyä lainkaan. Hyötyä kannattaa mitata ajansäästön lisäksi myös laadulla, virheiden määrällä ja tietosuojan toteutumisella. Automaattisesti tuotettua vastausta ei tule pitää luotettavana vain siksi, että järjestelmä on viranomaisen hankkima.

Mitä tämä merkitsee muille virastoille

Ulkoministeriön pilotista kerätyt kokemukset voivat auttaa kehittämään ratkaisuja muihin valtionhallinnon tarpeisiin. Tehtävien luonne kuitenkin vaihtelee paljon: taloushallinnon, tutkimuksen ja turvallisuusviranomaisten tietotarpeet eivät ole samoja. Yhteinen alustateknologia ei tarkoita, että kaikki virastot käyttäisivät samoja tietoja tai että käyttöoikeuksia jaettaisiin automaattisesti. Käyttöönotossa pitää huomioida organisaatiokohtaiset prosessit ja lainsäädäntö sekä tarpeelliset turvallisuusarvioinnit.

Miksi tekoälyagentit ovat ajankohtaisia

Suomessa on samalla julkaistu valtiovarainministeriön Agenttinen Suomi -julkaisu, jossa tarkastellaan tekoälyagenttien mahdollisuuksia julkisessa hallinnossa. Agentti voi tarkoittaa järjestelmää, joka suorittaa rajattuja työvaiheita ja käyttää työkaluja sovituissa rajoissa. Tällainen toimintatapa voisi joskus auttaa virkamiestä hallitsemaan monivaiheista tehtävää. Mutta itsenäisyys lisää myös tarvetta kontrollille, koska virheellinen toiminto voi saada seurauksia ulkoisiin järjestelmiin. UMAI-pilotti ja laajempi tulevaisuuskuva on syytä erottaa toisistaan.

Onko palvelu kansalaisten käytössä

Ulkoministeriön tiedotteessa kerrotaan ensimmäisistä pilottikäyttäjistä viraston sisällä. Siinä ei ilmoiteta, että UMAI olisi avattu yleisölle, että sen kautta voisi hakea passia tai että yksityishenkilö voisi kirjautua siihen. Jos verkossa tarjotaan muka virallinen UMAI-rekisteröinti, kansalaisen on syytä varmistaa linkin aitous riippumattomasta ministeriön verkkosivusta. Viranomaiset eivät tavallisesti tarvitse kansalaisen pankkitunnuksia kokeellisen sisäisen tekoälyavustajan käyttöönottoa varten.

Mitä yritykset voivat oppia

Myös yrityksille tiedon käsittely-ympäristö on tärkeämpi kysymys kuin pelkkä tekoälymallin nimi. Ennen henkilöstölle tarjottavaa palvelua kannattaa arvioida salassapito, sopimusehdot, henkilötietojen käyttö, palveluntarjoajan oikeudet ja mahdollisuus poistaa aineisto. Työkalulle on annettava selkeä tarkoitus ja henkilö, joka vastaa tulosten tarkastamisesta. Pienellä, hyvin dokumentoidulla kokeilulla voidaan löytää ongelmia ennen suuren järjestelmän käyttöönottoa. Valtionhallinnon pilotti ei sellaisenaan tarkoita, että sen arkkitehtuuri sopisi kaikkien yritysten tarpeisiin.

Mitä jää vielä avoimeksi

Jatkokehityksen aikataulu, muiden organisaatioiden käyttöönotto ja mahdolliset laajemmat suorituskykytulokset selviävät vasta myöhemmin. Ministeriö kertoo kehittävänsä ratkaisua pilottikäyttäjien palautteen ja käyttötarpeiden pohjalta. On siksi liian aikaista ilmoittaa tiettyä säästösummaa, henkilöstövähennystä tai kansallista julkaisupäivää ilman erillistä vahvistusta. Seurannassa tärkeintä on, pystyykö palvelu tukemaan aitoa asiantuntijatyötä turvallisesti ja mitattavasti.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä UMAI on? Ulkoministeriön käyttöön otettu tekoälyavustaja. Milloin pilotista kerrottiin? 13. lokakuuta 2026. Voiko järjestelmä käsitellä turvaluokiteltua tietoa? Tiedotteen mukaan kansallisen TL IV -luokan tietoa turvallisessa käyttöympäristössä. Onko se julkinen chatbot? Ei, julkaisu kertoo ministeriön pilottikäytöstä. Tekikö Suomi päätöksen korvata virkamiehet tekoälyllä? Tiedote ei ilmoita tällaista päätöstä. Mikä on Valtorin rooli? Se kehittää ministeriön kanssa valtionhallinnon yhteistä turvallista alustaa.

Lähteet ja taustatieto

Ulkoministeriön 13.10.2026 julkaisema tiedote kuvaa UMAI:n pilotin ja TL IV -ympäristön. Valtiovarainministeriön Agenttinen Suomi -julkaisun verkkosivu tarjoaa laajemman taustan tekoälyagenttien hallinnolliselle kehitykselle. Tekniikan turvallisuudesta kiinnostunut voi tutustua myös rajaturvallisuusteknologian ajankohtaisiin kysymyksiin.