Mistä uudessa rahoituspäätöksessä on kyse

Euroopan komissio ilmoitti 13. lokakuuta 2026 myöntävänsä 130 miljoonaa euroa lisää ulkorajojen valvontaan liittyviin drooni- ja droonintorjuntatoimiin. Rahoitus kuuluu rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineeseen, jota kutsutaan lyhenteellä BMVI. Suomi on yksi 16 osallistuvasta EU-maasta, ja mukana on myös Norja Schengen-yhteistyön kautta. Ilmoitus ei tarkoita, että koko 130 miljoonan euron summa maksetaan Suomelle. Maiden hankkeet ja tarkemmat määrärahat on erotettava yhteisestä eurooppalaisesta kokonaisuudesta.

Miksi droonit kiinnostavat rajaviranomaisia

Pienet miehittämättömät ilma-alukset voivat auttaa havainnoimaan laajoja maa-alueita, vesistöjä ja vaikeakulkuisia reittejä. Ne voivat myös muodostaa turvallisuusongelman, jos niitä lennätetään luvattomasti kriittisen infrastruktuurin lähellä. Rajaviranomaiset tarvitsevat siksi sekä omia havainnointivälineitä että kykyä tunnistaa epäilyttävää toimintaa. Komission tavoite on parantaa tilannekuvaa ja viranomaisten valmiuksia. Päätös ei kuitenkaan kerro, että jokaiselle Suomen rajanylityspaikalle rakennetaan samanlainen järjestelmä tai että uudet laitteet ovat jo käytössä.

Mitä 130 miljoonalla eurolla voidaan tukea

Komissio nimeää tavoitteiksi ilmavalvonnan parantamisen, viranomaisten tilannetietoisuuden vahvistamisen sekä turvallisuusuhkiin vastaamisen. Käytännössä rahoituksella voidaan kehittää laitteistoja, tietojärjestelmiä, henkilöstön koulutusta ja yhteistyötä. Tarkat hankinnat ratkaistaan kuitenkin kansallisten ohjelmien ja niiden ehtojen kautta. Pelkkä rahoituspäätös ei vielä kerro laitteiden valmistajaa, sijoituspaikkaa eikä käyttöönoton päivämäärää. Hankkeita arvioitaessa on tärkeää seurata virallisia hankintatietoja eikä arvailla kaluston suorituskykyä.

Suomi on yksi osallistujista

Suomen pitkä maaraja ja merialueet tekevät rajaturvallisuuden tekniikasta erityisen kiinnostavan aiheen. Uusia ratkaisuja on kuitenkin tarkasteltava Suomen viranomaisten omien tarpeiden ja sääntöjen kannalta. Komission tiedotteessa Suomi mainitaan osallistujamaiden joukossa, mutta tiedote ei eritele Suomen lopullista osuutta 130 miljoonasta eurosta. Siksi esimerkiksi väite tietyn miljoonasumman välittömästä siirrosta Suomen rajavartiolaitokselle vaatisi erillisen kansallisen vahvistuksen. Myös hankkeiden alueellinen kohdentuminen selviää myöhemmin.

Droonin käyttö ja droonin torjunta ovat eri asioita

Valvontadrooni voi tuottaa kuvaa tai muuta tietoa viranomaisten käyttöön. Droonintorjunta puolestaan tarkoittaa luvattoman lennokin havaitsemista, tunnistamista ja tarvittaessa siihen reagoimista. Jälkimmäinen voi olla teknisesti ja oikeudellisesti huomattavasti monimutkaisempaa. Havaitseminen ei anna kenelle tahansa oikeutta häiritä radioyhteyttä tai pysäyttää laitetta. Suomessa tällaiset toimet kuuluvat toimivaltaisille viranomaisille säädettyjen valtuuksien puitteissa. Kuluttajan ei pidä sekoittaa turvallisuusviranomaisten erikoisjärjestelmiä tavallisiin harrastajakäyttöisiin lennokkeihin.

Mitä rahoitus merkitsee matkustajille

Rajanylityspaikoilla käytettävä valvontateknologia voi tukea viranomaisten kykyä tunnistaa poikkeavia tilanteita. Se ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti nopeampia jonoja, uusia matkustusasiakirjoja tai muutosta viisumisääntöihin. Matkustajien on edelleen tarkistettava ajantasaiset rajanylitysvaatimukset virallisista lähteistä. Komission ilmoituksen kohteena ovat turvallisuusjärjestelmät, eivät uuden rajatarkastuspalvelun kuluttajamaksut. Jos käytännön menettelyihin tulee muutoksia, niistä tulisi löytyä erillinen ohjeistus toimivaltaiselta viranomaiselta.

Satamat ja lentoasemat kuuluvat tavoitteisiin

Komissio mainitsee ulkorajojen lisäksi satamat, lentoasemat ja rajanylityspaikat. Näissä ympäristöissä luvaton droonitoiminta voi vaarantaa turvallisuutta tai keskeyttää liikennettä. Siksi havaintojärjestelmien on toimittava yhteistyössä olemassa olevien toimintatapojen kanssa. Pelkkä kameran asentaminen ei riitä, jos väärät hälytykset ovat yleisiä tai tietoa ei saada oikealle viranomaiselle ajoissa. Hankkeissa tarvitaan myös selkeät vastuut, koulutus ja huollon järjestäminen.

Milloin hankkeet pitäisi toteuttaa

Komission mukaan rahoitusta voidaan käyttää nykyisen ohjelmakauden loppuun, 31. joulukuuta 2029 saakka. Tämä on rahoituksen saatavuuteen liittyvä aikaraja, ei lupaus siitä, että kaikki hankkeet valmistuvat tiettynä päivänä. Toteutukseen voi kuulua suunnittelu, kilpailutus, tietoturvatestaus, koulutus ja käyttöönotto. Joidenkin järjestelmien integrointi olemassa olevaan rajavalvontaan voi olla vaativampaa kuin laitteiden ostaminen. Aikataulua arvioitaessa kannattaa seurata hankekohtaisia ilmoituksia, ei pelkästään eurooppalaista määrärahauutista.

Miten päätös liittyy aiempaan rahoitukseen

Uusi 130 miljoonan euron lisäys tulee aiemmin joulukuussa 2025 ilmoitetun 250 miljoonan euron rahoituksen päälle. Luvut kuvaavat eri päätöksiä eikä niitä pidä esittää yhtenä uutena 380 miljoonan euron myöntönä lokakuussa 2026. Aiemmissa ohjelmissa voi olla omia tavoitteita ja ehtoja. EU:n päätöksen yhteydessä on myös tärkeää erottaa myönnetty rahoitus, suunniteltu käyttö ja toteutunut hankinta toisistaan. Vasta toteutustiedot kertovat, mihin rahat lopulta käytettiin.

Tietosuoja ja kansalaisten oikeudet

Uusi valvontateknologia ei poista tietosuojan ja lainmukaisuuden vaatimuksia. Kamerat, anturit ja tietojärjestelmät voivat käsitellä tietoja, joiden käyttöön liittyy rajattuja tarkoituksia ja säilytysaikoja. Kansalaisten kannalta olennaista on, että viranomaiset noudattavat sovellettavia sääntöjä ja että toiminta on valvottavaa. Komission tiedote ei yksilöi Suomen mahdollisten järjestelmien teknisiä tietovirtoja. Siksi ei ole perusteltua väittää, että päätös loisi automaattisesti uuden koko väestön seurannan.

Teknologian toimivuus ratkaistaan kentällä

Rajaturvallisuuden laitteistoja on testattava monenlaisissa olosuhteissa. Pohjoisessa kylmyys, lumisade, pimeys ja pitkät etäisyydet voivat vaikeuttaa havainnointia ja viestintää. Järjestelmän arvo riippuu siitä, kuinka luotettavasti se tunnistaa olennaiset tilanteet ja kuinka usein se antaa turhia hälytyksiä. Lisäksi huolto, varaosat ja henkilöstön koulutus vaikuttavat kokonaiskustannuksiin. Sopimuksissa tulisi huomioida tietoturva ja järjestelmien yhteensopivuus, jotta uusi investointi ei synnytä tarpeetonta riippuvuutta yhdestä toimittajasta.

Voivatko suomalaiset yritykset osallistua

Suomalaisilla teknologia- ja turvallisuusalan yrityksillä voi olla osaamista esimerkiksi antureissa, ohjelmistoissa, viestinnässä ja analytiikassa. Komission ilmoitus ei silti anna yrityksille automaattista tilausta tai avaa yhtä kaikille suunnattua avustushakua. Mahdolliset liiketoimintamahdollisuudet riippuvat hankintamenettelyistä ja viranomaisten tarpeista. Yritysten kannattaa seurata virallisia kilpailutuksia ja varmistaa, täyttävätkö tuotteet turvallisuus-, tietosuoja- ja yhteensopivuusvaatimukset. Myös huolto ja pitkäaikainen tuki ovat olennaisia tarjousvaiheessa.

Mitä tästä ei pidä päätellä

Rahoituspäätös ei tarkoita, että rajanylitys suljetaan, kaikkia harrastajadrooneja kielletään tai uusi valvontakalusto otetaan käyttöön yhdessä yössä. Se ei myöskään osoita, että jokin nimetty maa olisi saanut tietyn osuuden ilman tarkempia ohjelmatietoja. Ajankohtaisessa turvallisuusuutisoinnissa on tärkeää erottaa päätöksen sisältö myöhemmistä hankinnoista ja poliittisista arvioista. Luotettavin tapa seurata muutoksia on vertailla komission tiedotetta ja Suomen viranomaisten omia julkaisuja.

Usein kysytyt kysymykset

Saako Suomi kaikki 130 miljoonaa euroa? Ei, kyse on useille maille suunnatusta rahoituksesta. Milloin rahat ovat käytettävissä? Komission mukaan viimeistään ohjelmakauden 31.12.2029 loppuun saakka. Muuttuuko matkustaminen heti? Tiedote ei ilmoita uusia matkustajasääntöjä. Koskeeko hanke vain Suomen maarajaa? Rahoituksen tavoitteisiin kuuluvat myös satamat, lentoasemat ja muut ulkorajaympäristöt. Saavatko yritykset suoran avustuksen? Mahdolliset hankinnat ja ehdot pitää tarkistaa erikseen.

Alkuperäiset lähteet

Euroopan komission 13. lokakuuta 2026 julkaisema tiedote kertoo määrärahan, osallistujamaat ja käyttötarkoituksen. Suomen rajakäytäntöjen ajantasaiset tiedot löytyvät Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta. Artikkeli selittää rahoituspäätöksen eikä esitä yksittäisiä hankintoja varmistettuina ennen kansallista julkaisua. Teknologia-aiheita voi seurata myös Suomen kyberturvallisuusartikkelissa.