Lupa- ja valvontavirasto on kehottanut Googlea edustavaa Tuike Finland Oy:tä keskeyttämään Muhoksen ja Kajaanin datakeskushankkeiden ympäristöä merkittävästi muuttavat valmistelutyöt, kunnes ympäristövaikutusten arviointimenettelyt on saatettu loppuun. Kehotus koskee muun muassa puuston poistamista, pintamaiden kuorintaa, työmaateiden ja varastoalueiden rakentamista sekä muita maastoa muuttavia toimia.

Kyse ei ole siitä, että koko Googlen Suomen-investointi olisi peruttu. Viranomaisen viesti on menettelyllinen: laajojen hankkeiden ympäristövaikutukset pitää arvioida ennen kuin alue muuttuu niin paljon, että arviointi menettää osan merkityksestään.

Mitä LVV pyytää Tuike Finlandia tekemään?

Viranomainen kehottaa keskeyttämään merkittävät valmistelutoimet välittömästi ja viimeistään 23. lokakuuta. Yhtiölle on annettu mahdollisuus toimittaa kirjallinen selvitys ennen kuin viranomainen päättää mahdollisista sitovammista toimista.

Jos kehotusta ei noudateta, viranomaisella on mahdollisuus edetä velvoittavaan päätökseen ja liittää siihen uhkasakko. Tämä ei tarkoita, että sakko olisi jo määrätty, vaan että se on mahdollinen seuraava vaihe, jos vapaaehtoinen keskeytys ei toteudu.

Mitä Muhoksella on jo tehty?

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Muhoksen hankealueella on tehty laajoja metsänpoisto- ja maanrakennustoimia. Viranomaisen mukaan toimien mittakaava on sellainen, että ne voivat jo itsessään aiheuttaa ympäristövaikutuksia, joita YVA-menettelyn on tarkoitus tunnistaa ja arvioida.

Siksi keskeinen kysymys ei ole vain se, onko yksittäinen puunkaato tai työmaatie ollut luvallinen, vaan se, muodostavatko toimet yhdessä hankkeen toteuttamista ennakoivan kokonaisuuden ennen ympäristöarvioinnin valmistumista.

Miksi YVA pitää tehdä ennen suuria maastomuutoksia?

Ympäristövaikutusten arvioinnissa vertaillaan hankkeen vaikutuksia ja vaihtoehtoja ennen lopullisia lupapäätöksiä. Jos alue on jo laajasti raivattu, osa luonnon nykytilasta voi olla muuttunut ennen kuin arviointi valmistuu.

YVA:ssa tarkastellaan tyypillisesti luontoa, vesistöjä, maisemaa, melua, liikennettä, energiankäyttöä, ilmastovaikutuksia ja ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia. Arviointi ei automaattisesti estä hanketta, mutta sen pitää tuottaa tietoa päätöksenteon pohjaksi.

Mitä Kajaanissa tapahtuu?

Kajaanin Otanmäen suunniteltu datakeskus kuuluu samaan viranomaiskehotukseen. Sielläkin on tehty valmistelutöitä, ja LVV katsoo, että ympäristöä merkittävästi muuttavia toimia ei pitäisi jatkaa ennen arviointimenettelyn valmistumista.

Muhos ja Kajaani ovat erillisiä hankkeita, joten niiden YVA-aineistot, paikalliset luontoarvot ja lupaprosessit on arvioitava erikseen, vaikka taustalla on sama yhtiö.

Miten Google on reagoinut?

Google on kertonut noudattavansa viranomaisen ohjausta. Yhtiö on samalla korostanut, että se on tehnyt luontoselvityksiä ja suunnittelee ennallistamis- ja biodiversiteettitoimia Suomessa.

Syyskuussa Google ilmoitti vähintään 13 miljardin euron investointisuunnitelmasta Suomen digitaaliseen infrastruktuuriin vuosille 2027–2028. Suunnitelma kattaa Haminaa, Kajaania, Muhosta ja Vaalaa sekä niihin liittyviä energia- ja yhteisöhankkeita.

Onko 13 miljardin investointi nyt vaarassa?

Viranomaisen kehotuksesta ei voi päätellä, että koko investointiohjelma peruuntuisi. Se osoittaa kuitenkin, että aikataulu voi muuttua ja että ympäristömenettelyt voivat vaikuttaa siihen, milloin työmaita voidaan jatkaa.

Datakeskukset ovat pitkäikäisiä ja pääomavaltaisia hankkeita. Muutaman viikon tai kuukauden viive on yhtiölle merkittävä, mutta vielä suurempi riski olisi rakentaa nopeasti ja joutua myöhemmin muuttamaan suunnitelmia puutteellisen arvioinnin vuoksi.

Miksi Suomi kiinnostaa datakeskusyhtiöitä?

Suomessa on viileä ilmasto, vakaa sähköjärjestelmä, paljon uusiutuvaa energiaa, hyvä digitaalinen infrastruktuuri ja suhteellisen ennustettava toimintaympäristö. Nämä tekijät sopivat erityisesti suuriin laskentakeskuksiin, joiden sähkönkulutus ja jäähdytys ovat keskeisiä kustannuksia.

AI-palveluiden kasvu lisää palvelinkapasiteetin kysyntää. Samalla investointien koko kasvattaa myös paikallisia kysymyksiä sähkön riittävyydestä, maankäytöstä, luonnosta ja siitä, mitä hyötyjä kunnat saavat suhteessa kuormitukseen.

Mitä paikallisten kannattaa seurata?

  • Milloin Muhoksen ja Kajaanin YVA-selostukset valmistuvat.
  • Miten hankealueiden rajauksia tai rakentamistapoja muutetaan arvioinnin perusteella.
  • Kuinka paljon sähköä keskukset tarvitsevat eri käyttövaiheissa.
  • Millä tavalla hukkalämpöä, vettä ja varavoimaa käsitellään.
  • Mitä ennallistamis- tai kompensaatiotoimia Google toteuttaa.
  • Miten liikenne, melu ja rakentamisen aikaiset vaikutukset hallitaan.

Miten datakeskuksen sähköntarvetta pitäisi arvioida?

Suuren datakeskuksen vaikutusta ei voi arvioida pelkän rakennuspinta-alan perusteella. Olennaisia tietoja ovat suunniteltu IT-kuorma, kokonaisteho, käyttöaste, varavoiman kapasiteetti ja se, kuinka nopeasti uusia palvelinhallien osia otetaan käyttöön. Sähköverkon kannalta myös kuormituksen ajoitus ja mahdolliset joustoratkaisut ovat tärkeitä.

Paikallisesti kiinnostava kysymys on, vaatiiko hanke uusia sähkölinjoja, asemia tai vahvistuksia ja kuka niiden kustannuksista vastaa. Kansallisella tasolla taas tarkastellaan sitä, kuinka datakeskusten nopea kasvu sopii yhteen teollisuuden, lämmityksen, liikenteen sähköistymisen ja uuden puhtaan tuotannon kanssa.

Voiko hukkalämmöstä tulla paikallinen hyöty?

Palvelimet muuttavat suuren osan käyttämästään sähköstä lämmöksi. Jos lähellä on kaukolämpöverkko tai muu jatkuva lämmöntarve, hukkalämpöä voidaan joissakin hankkeissa ottaa talteen. Teknisesti mahdollinen ratkaisu ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita taloudellisesti kannattavaa järjestelmää.

Etäisyys lämpöverkkoon, tarvittavat lämpöpumput, lämpötilataso, investointikustannukset ja se, kuinka tasaisesti lämpöä tarvitaan vuoden aikana, vaikuttavat kokonaisuuteen. Siksi YVA- ja lupavaiheissa kannattaa erottaa yleinen lupaus hukkalämmön hyödyntämisestä konkreettisesta toteutussuunnitelmasta.

Mitä hyötyä kunnalle voi syntyä?

Datakeskushanke voi tuoda rakentamisen aikaisia työpaikkoja, kiinteistöverotuloja, palveluostoja ja uutta sähkö- tai tietoliikenneinfrastruktuuria. Käyttövaiheen suorat työpaikkamäärät ovat usein pienempiä kuin suuren rakennustyömaan henkilöstömäärä, joten vaikutuksia pitäisi arvioida erikseen rakentamis- ja käyttövaiheessa.

Kunnan kannalta oleellista on myös se, kuinka paljon hankkeen vaatima infrastruktuuri palvelee muuta elinkeinoelämää ja millaisia kustannuksia esimerkiksi tiejärjestelyistä tai kaavoituksesta syntyy. Hyötyjä ja haittoja ei kannata tiivistää yhdeksi työpaikkaluvuksi.

Mitä keskeytys ei tarkoita?

Keskeytyskehotus ei ole sama asia kuin lopullinen kielteinen lupapäätös. Se ei myöskään tarkoita, että jo tehty ympäristövaikutusten arviointityö olisi mitätön. Viranomaisen tavoite on varmistaa, ettei ympäristöä muuteta merkittävästi ennen kuin arviointi on valmis ja sen tiedot voidaan ottaa huomioon päätöksissä.

Seuraava ratkaiseva vaihe on yhtiön vastaus viranomaiselle ja YVA-menettelyjen eteneminen. Jos suunnitelmia muutetaan arvioinnin perusteella, myös työmaiden aikataulu, alueiden rajaus tai tekniset ratkaisut voivat tarkentua ennen varsinaista rakentamista.

Mitä tämä merkitsee Vaalan hankkeelle?

Vaalan datakeskus on oma hanke, jossa YVA-menettely on jo käynnissä ja jossa yleisöllä on mahdollisuus osallistua arviointiin. Muhoksen ja Kajaanin tilanne korostaa sitä, miksi YVA-vaiheen aikataulu ja valmistelutöiden laajuus ovat tärkeitä myös muissa datakeskushankkeissa.

Viranomaislinjaus voi käytännössä toimia ennakkovaroituksena koko alalle: suurissa projekteissa ympäristömenettelyt on sovitettava rakentamisen valmisteluun niin, ettei arviointi jää jälkikäteiseksi muodollisuudeksi.

Miksi tapaus on laajempi kuin yksi Google-hanke?

Suomeen suunnitellaan useita suuria datakeskuksia, ja AI-laskennan kasvu lisää paineita rakentaa nopeasti. Jos viranomaiset katsovat, että valmistelut ovat menneet liian pitkälle ennen YVA:n valmistumista, sama kysymys voi nousta esiin myös muissa hankkeissa.

Suomen kilpailuetu ei perustu vain nopeaan luvitukseen. Pitkällä aikavälillä myös ennustettava lainsäädäntö, luottamus ja ympäristövaikutusten hallinta ovat investointien kannalta tärkeitä.

Lähteet

Lupa- ja valvontaviraston 6. lokakuuta antamaa kehotusta on referoitu laajasti suomalaisissa uutisissa. MTV Uutiset raportoi viranomaisen vaatineen valmistelutoimien keskeyttämistä välittömästi ja viimeistään 23. lokakuuta.

Google kertoi 9. syyskuuta omassa Suomi-investointia koskevassa tiedotteessaan vähintään 13 miljardin euron suunnitelmasta vuosille 2027–2028.

Lisää suomalaisia datakeskus- ja teknologiatarinoita löytyy osiosta Teknologia.