Eurooppalaisen digitaalisen identiteettilompakon mahdollistava Suomen lainsäädäntö tuli voimaan 1. lokakuuta 2026. Se ei kuitenkaan tarkoita, että uusi lompakkosovellus olisi jo ladattavissa. Suomen hallituksen mukaan ensimmäisten lompakoiden ja niihin liittyvän digitaalisen henkilöllisyystodistuksen on tarkoitus tulla käyttöön vuoden 2027 aikana.
Muutos on silti merkittävä, koska se rakentaa juridisen perustan uudelle tavalle todistaa henkilöllisyys, allekirjoittaa asiakirjoja ja esittää digitaalisia todistuksia Suomessa ja muualla EU:ssa. Käytön on tarkoitus olla vapaaehtoista ja vähintään julkisen sektorin tarjoama lompakko on käyttäjälle maksuton.
Mikä digitaalinen identiteettilompakko on?
Kyseessä on puhelimessa toimiva sovellus, johon voidaan liittää erilaisia digitaalisia todistuksia. Hallituksen mukaan lompakkoa voidaan käyttää sähköiseen tunnistautumiseen, sähköisiin allekirjoituksiin ja tietojen esittämiseen sekä verkossa että fyysisissä palvelutilanteissa.
Ajatus muistuttaa fyysistä lompakkoa: siellä voi olla henkilöllisyystodistus, ajokortti tai muita todistuksia. Digitaalisessa versiossa käyttäjä hallitsee sovelluksessa olevia tietoja ja valitsee, mitä tietoa palvelulle näytetään.
Voiko lompakkoa käyttää jo nyt?
Ei vielä. Kansallinen laki tuli voimaan lokakuun alussa 2026, mutta varsinainen palvelu on tarkoitus ottaa käyttöön 2027. Viranomaiset ilmoittavat tarkemmasta käynnistysajankohdasta myöhemmin.
Tämä ero on tärkeä. Lainsäädännön voimaantulo ei tarkoita, että nykyiset pankkitunnukset, mobiilivarmenne tai henkilökortti lakkaisivat toimimasta.
Kuka tarjoaa lompakon Suomessa?
Jokaisen EU-maan on tarjottava asetuksen vaatimukset täyttävä digitaalinen identiteettilompakko. Suomessa vähintään Digi- ja väestötietoviraston on tarkoitus tarjota lompakko.
Myös yksityiset yritykset voivat tarjota omia ratkaisujaan, jos ne täyttävät säädetyt vaatimukset. Traficom valvoo lompakkopalvelujen ja sähköisten luottamuspalvelujen tarjoamista.
Miten ensimmäinen digitaalinen henkilöllisyystodistus toimii?
Suomeen on tarkoitus rakentaa digitaalinen henkilöllisyystodistus, joka perustuu voimassa olevaan passiin tai henkilökorttiin. Se olisi ensimmäinen keskeinen todistus, jota suomalaisessa lompakossa voidaan käyttää.
Sen avulla henkilöllisyys voidaan todistaa palvelussa ilman, että joka tilanteessa tarvitsee näyttää fyysistä asiakirjaa. Käyttökohteiden määrä kasvaa myöhemmin, kun lompakkoon voidaan lisätä muita todistuksia.
Voiko lompakkoon tulla ajokortti?
Hallituksen tiedotteessa mainitaan mobiiliajokortti esimerkkinä mahdollisesta digitaalisesta todistuksesta. Se ei tarkoita, että kaikki suomalaiset saavat mobiiliajokortin heti lompakon julkaisupäivänä.
Eri todistusten käyttöönotto riippuu viranomaisista, palveluntarjoajista ja teknisestä valmiudesta. Kuluttajan kannattaa seurata virallisia tiedotteita sen sijaan, että asentaisi epävirallisia sovelluksia etukäteen.
Voiko lompakolla todistaa vain täysi-ikäisyyden?
Yksi uuden mallin keskeinen ajatus on tietojen minimointi. Jos palvelun tarvitsee tietää vain, oletko yli 18-vuotias, järjestelmän pitäisi voida välittää juuri tämä tieto ilman, että samalla luovutat nimeä, syntymäaikaa tai muuta tarpeetonta tietoa.
Tämä voi vähentää tilanteita, joissa käyttäjä joutuu näyttämään kokonaisen henkilöllisyystodistuksen vain yhden ominaisuuden todistamiseksi.
Kuka näkee, missä lompakkoa käytät?
Suomen hallituksen mukaan tietosuoja ja käyttäjän kontrolli ovat keskeisiä suunnitteluperiaatteita. Käyttäjän pitäisi pystyä hallitsemaan, mitä tietoja hän jakaa ja kenelle.
Lompakko sisältää kuitenkin erittäin arkaluonteisia tietoja, joten käytännön turvallisuus riippuu myös puhelimen lukituksesta, käyttöjärjestelmän päivityksistä, sovelluksen aitoudesta ja siitä, miten palautus toimii laitteen kadotessa.
Mitä tapahtuu, jos puhelin katoaa?
Tarkat kuluttajakohtaiset palautusmenettelyt ilmoitetaan lähempänä käyttöönottoa. Yleinen turvallisuusperiaate on silti selvä: puhelimen näytönlukituksen, biometrisen tunnistuksen ja laitteen etähallinnan pitää olla kunnossa ennen kuin laitteessa säilytetään lisää virallisia henkilöllisyystietoja.
Kun palvelu avautuu, tarkista myös, miten lompakko voidaan sulkea vanhalta laitteelta ja aktivoida uudelle puhelimelle.
Korvaako lompakko pankkitunnukset?
Ei automaattisesti. Suomessa pankkitunnukset ja muut vahvan sähköisen tunnistamisen välineet ovat jo laajasti käytössä. Uusi lompakko tuo uuden EU-yhteensopivan tavan tunnistautua ja esittää todistuksia.
Palvelut voivat ajan myötä ottaa lompakon yhdeksi tunnistautumistavaksi, mutta kuluttajan kannattaa erottaa toisistaan digitaalinen henkilöllisyys, maksaminen ja pankkipalvelut.
Miksi EU tekee yhteisen mallin?
Nykyiset kansalliset tunnistautumisratkaisut eivät aina toimi helposti rajojen yli. EU:n tavoitteena on luoda yhteinen kehys, jonka avulla henkilöllisyys ja todistukset voidaan hyväksyä myös toisessa jäsenvaltiossa.
Se voi helpottaa esimerkiksi opiskelua, työnhakua, viranomaisasiointia, sopimusten allekirjoittamista ja palvelujen käyttöönottoa toisessa EU-maassa.
Mitä suomalaisen kannattaa tehdä nyt?
- Älä lataa epävirallista “EU identity wallet” -sovellusta vain nimen perusteella.
- Seuraa Digi- ja väestötietoviraston, Traficomin ja valtioneuvoston tiedotteita.
- Pidä puhelimen käyttöjärjestelmä ja sovellukset ajan tasalla.
- Käytä vahvaa näytönlukitusta ja ota laitteen etäpaikannus käyttöön.
- Tarkista vuonna 2027, kuka sovelluksen julkaisee ja mitä tietoja se pyytää.
Mitä muuttuu Helsingissä, Tampereella, Turussa tai Oulussa?
Lainsäädäntö on valtakunnallinen, joten perusmalli ei riipu kaupungista. Käyttöönoton käytännön näkyvyys voi kuitenkin riippua siitä, mitkä kunnat, pankit, yritykset ja muut palvelut ottavat lompakon käyttöön ensimmäisinä.
EU-yhteensopivuuden tavoite tarkoittaa, että hyöty ei rajoitu Suomeen. Sama lompakko on suunniteltu toimimaan ajan myötä myös rajat ylittävissä palveluissa.
Tärkein asia juuri nyt
Lokakuun 2026 muutos on lainsäädännöllinen lähtölaukaus, ei valmis kuluttajatuote. Lompakon on tarkoitus tulla tarjolle 2027, vapaaehtoisena ja käyttäjän tietojen hallintaa korostavana ratkaisuna.
Kun käyttöönotto alkaa, olennaista on tarkistaa virallinen sovellus, turvallisuusasetukset ja se, mitä tietoa eri palvelut todella tarvitsevat.
Miten lompakko eroaa kuvasta passista tai ajokortista?
Puhelimeen tallennettu valokuva henkilökortista ei ole virallinen digitaalinen henkilöllisyys. Digitaalinen identiteettilompakko käyttää varmennettuja todistuksia, joiden aitous voidaan tarkistaa teknisesti. Palvelu voi pyytää juuri tarvitsemansa tiedon ja varmistaa, että se on peräisin hyväksytystä lähteestä.
Tämä on tärkeä ero myös huijausten kannalta. Virallinen lompakko ei ole sama asia kuin sovellus, joka vain pyytää sinua lataamaan kuvan passista. Vuoden 2027 käyttöönotossa kannattaa tarkistaa sovelluksen julkaisija erityisen huolellisesti.
Mitä yritysten pitää tehdä?
Kaikki yritykset eivät joudu ottamaan lompakkoa käyttöön samalla hetkellä. EU-sääntely määrittelee tilanteita ja palveluja, joissa hyväksymisvelvollisuus tulee ajankohtaiseksi. Suomessa Traficom ylläpitää valvontaa ja rekisteriä lompakkoja hyväksyvistä palveluista.
Pankit, teleoperaattorit, vakuutusyhtiöt, verkkokaupat ja muut vahvaa tunnistamista käyttävät palvelut joutuvat seuraamaan teknisiä ja oikeudellisia vaatimuksia. Kuluttajalle muutos näkyy vähitellen uutena tunnistautumisvaihtoehtona, ei yhtenä yönä tapahtuvana järjestelmänvaihtona.
Voiko lompakkoa käyttää matkalla?
EU-mallin keskeinen tavoite on rajat ylittävä käyttö. Tulevaisuudessa sama digitaalinen todistus voi helpottaa asiointia toisessa jäsenmaassa esimerkiksi autonvuokrauksessa, koulutuksessa, viranomaispalvelussa tai sopimuksen allekirjoituksessa.
Silti fyysistä passia tai henkilökorttia ei pidä jättää kotiin ennen kuin viranomaiset nimenomaisesti kertovat, että digitaalinen todistus riittää kyseisessä tilanteessa. Rajanylitys ja matkustusasiakirjat ovat eri asia kuin tavallinen sähköinen tunnistautuminen.
Myös palveluntarjoajan aitous kannattaa tarkistaa ennen ensimmäistä tunnistautumista. Virallinen lompakko vähentää tarvetta jakaa ylimääräisiä henkilötietoja, mutta se ei poista käyttäjän vastuuta tunnistaa huijaussivustoja, vääriä QR-koodeja tai sovelluksia, jotka yrittävät jäljitellä virallista palvelua.
Lähteet: Valtioneuvosto: lainsäädäntö voimaan lokakuussa ja Finnish Government English release. Lisää käytännön teknologioppaita löytyy osiosta Teknologia.
